Vaihdevuodet ja muisti

Päivi Polo

Monet naiset kokevat muistinsa huononevan pian vaihdevuosien jälkeen. Tutkimusten mukaan terveiden naisten muistitoiminnot eivät kuitenkaan heikkene merkittävästi vaihdevuosien takia, vaan erilaiset kognitiiviset toiminnot (reaktionopeus, keskittymiskyky ja muisti) säilyvät hyvinä.

Syynä kognitiivisten toimintojen huononemiseen (tai naisen käsitykseen huononemisesta) vaihdevuosien jälkeen on näihin toimintoihin vaikuttavat muut oireet, erityisesti uniongelmat tai mielialaoireet. Jos naisen unen laatu huononee huomattavasti, seuraa univaje, joka voi heikentää merkittävästi lyhyellä tähtäimellä keskittymiskykyä ja reaktionopeutta, pitkällä tähtäimellä myös muistia. Samanlaisia seuraamuksia on mielialaoireista, erityisesti depressiivisyydestä. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen kognitiiviset toiminnot huononevat merkittävästi, saattaa kysymys olla muistiin vaikuttavan perustaudin puhkeamisesta, esimerkiksi dementiasta tai kilpirauhasen toimintahäiriöstä, jolloin tarkemmat lääketieteelliset tutkimukset ovat tarpeen.

Tutkimustulokset hormonikorvaushoidon vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksissa on todettu hormonikorvaushoidon parantavan ainakin joitakin toimintoja, yleisemmin verbaalista muistia. Useimmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hormonikorvaushoidosta ei ole merkittävää hyötyä terveen naisen muistitoiminnoille. Monet naiset kuitenkin kokevat kognitiivisten toimintojensa paranevan hormonikorvaushoidon aikana. Tämä vaikutus välittyneekin ilmeisimmin edellä 

mainittujen uni- ja mielialaoireiden helpottumisen kautta.

Dementiasairauksista Alzheimerin tauti ja multi-infarkti dementia ovat naisilla miehiä yleisempiä. Molemmat sairaudet lisääntyvät vaihdevuosien jälkeen, tosin ikääntyminen sinänsä on myös tautien riskitekijä. Naissukuhormonit saattavat suojella osaltaan molemmissa taudeissa: estrogeeni vaikuttaa Alzheimerin taudissa tärkeään aivojen asetyylikoliinin määrään, multi-infarkti dementiassa estrogeenin myönteinen vaikutus välittyy aivoverisuonten vaikutusten kautta. Tutkimukset ovat kuitenkin ristiriidassa sen suhteen, estääkö hormonikorvaushoidon käyttö näiden tautien puhkeamisriskiä. Toisten tutkimusten mukaan oikein aloitettu (< 60 vuotiaana) hoito saattaisi vähentää sairastumisriskiä tai ainakin siirtää sairastumisikää. Toisissa tutkimuksissa ei vaikutusta ole todettu. Tutkimukset ovat yksimielisiä kuitenkin siitä, että hormonikorvaushoidon aloitus myöhään (> 60 vuotiaana) tai dementiaa sairastavalle potilaalle ei ole hyödyllistä, vaan siitä on ennemminkin jopa haittaa. Tämän takia hormonikorvaushoito tuleekin aloittaa pian vaihdevuosien jälkeen eikä vasta noin 10 vuotta kuukautistoiminnan loppumisen jälkeen.