Hormonihoito ja sen toteutus
Tarja Nevala
Jos vaihdevuosioireet ovat häiritseviä ja hankalia, niitä voidaan hoitaa hormoneilla. Hormonihoitoa suositellaan elämänlaadun parantamiseen sekä luukadon ehkäisyyn erityisesti niille naisille, joiden menopaussi on alkanut alle 45-vuotiaana tai ennenaikaisesti alle 40-vuotiaana. Alle 45-vuotiaalla naisella on kuitenkin syytä varmistaa onko kyseessä vaihdevuodet tai joku muu tila.
Vaihdevuosioireiden hoidon kulmakivi on estrogeeni. Suomessa käytetään ns. luonnollista estrogeenia eli estradiolia. Pelkkää estrogeenia käytetään hoitona naisille, joilta kohtu on poistettu ja yhdistettynä keltarauhashormoniin heille, joilla kohtu on tallella.
Suuri lääkevalikoima mahdollistaa yksilöllisen hoidon.
Estrogeenia löytyy tabletteina, geeleinä, laastareina ja sumutteina sekä emättimen limakalvo-oireiden paikallisvalmisteina. Mikä ero on sitten tableteilla ja laastarilla/geelillä/sumutteella?
Tabletit ovat lääkkeenä tuttu hoito ja niitä otetaan yleensä päivittäin. Tiedetään, että tablettihoito nostaa hyvää HDL-kolesterolia tehokkaammin kuin ihon kautta annosteltu hoito. Muistettava puolestaan on, että suun kautta otettu estrogeeni lisää tyroksiinin tarvetta kilpirauhaslääkitystä saavilla potilailla.
Ihon kautta annosteltavassa laastari-, geeli-, ja sumutehoidossa vältetään maksan ensikierron aineenvaihdunnan vaikutus, jolloin annos voidaan pitää matalana ja pitoisuudet ovat tasaisemmat. Laastari vaihdetaan kaksi kertaa viikossa, geeliä ja sumutetta annostellaan iholle päivittäin. Geeliä voidaan vaihtoehtoisesti annostella myös jaksottaisesti.
Lääkäri voi valita ihon kautta annosteltavan estrogeenin esimerkiksi näissä tapauksissa:
- Jos potilaalla on paljon lääkkeitä tai maksan toiminnassa on häiriötä tai on sappivaivaa
- Jos on ylipainoa
- Jos naisella on migreeni, diabetes tai epilepsia
- Jos toivotaan vähäisempää vaikutusta maksan hyytymistekijätuotantoon, jolloin tukosriski ei suurene
Terveellä naisella eri annosreittien tuomat hyötyjen ja haittojen erot ovat pieniä. On tärkeää, että nainen voi tuolloin keskustella lääkärin kanssa sopivasta annostelumuodosta.
Keltarauhashormonia eli progestiinia käytetään estrogeenin kanssa naisilla joilla on kohtu tallella. Keltarauhashormoni pitää kohdun limakalvon ohuena, jolloin vuotoja ei yleensä tule. Jaksottaisessa hormonihoidossa tyhjennysvuoto tulee keltarauhashormonijakson jälkeen. Jatkuvassa hormonihoidossa keltarauhashormonia käytetään ilman taukoja, jolloin tyhjennysvuotoa ei tule. Lääkäri arvioi, kumpi vaihtoehto soveltuu parhaiten.
Hormonikierukassa keltarauhashormoni vaikuttaa kohdun sisällä "täsmähoitona". Keltarauhashormoni pitää kohdun sisälimakalvon ohuena näin suojaten sitä, eikä vuotoja yleensä esiinny.
Keltarauhashormonia löytyy siis tabletteina ja hormonikierukan muodossa, lisäksi laastareissa ja tableteissa yhdessä estrogeenin kanssa.
Tiboloni on vaihdevuosioireita helpottava hormoni, jolla on samanlaisia hyötyjä ja riskejä kuin muillakin hormonivalmisteilla.
Hormonihoidon aloittamisen jälkeen oireet yleensä helpottavat 1-2 viikossa. Kun hoito aloitetaan, sitä on tarkoitus käyttää säännöllisesti eikä kuuriluontoisesti.
Hormonihoidon alkuvaiheessa, jopa muutaman kuukaudenkin ajan, rinnat saattavat aristaa. Se on vaaraton oire. Myöhemmässä hoidon vaiheessa rintojen arkuus voi olla merkki liian suuresta estrogeeniannoksesta, jolloin annosta pienennetään.
Hormonihoidon käytön kesto
Jos hormonikorvaushoito ei aiheuta haittavaikutuksia tai ongelmia, sitä voidaan käyttää vaihdevuosioireita helpottamaan niiden esiintymisen ajan eli joskus pitkiäkin aikoja.
Hoidon kestoon vaikuttaa naisen kokonaisterveys ja elämäntavat. Näiden perusteella voidaan arvioida hormonikorvaushoidosta saatavia hyötyjä ja haittoja.
Hormonihoidon lopetus
Tärkein syy hoidon uudelleenaloitukseen on vaikeiden vaihdevuosioireiden palautuminen. Oireet palaavat usein jo viikon, viimeistään kuukauden kuluessa hoidon lopettamisesta. Mutta oireet voivat kuitenkin loppua tai vähentyä siedettäviksi muutaman kuukauden kuluessa. Usein elämäntilanne määrittää hoidon aloittamisen uudelleen: työelämän vaativissa tehtävissä toimiessa alkaa hoidon herkemmin uudelleen, mutta helpottuneessa työtilanteessa tai eläkkeellä voi kestää oireita paremmin aloittamatta hoitoa uudelleen.
Ennen hoidon aloittamista ja hoidon aikana
Ennen hormonihoidon aloittamista käydään joko oman gynekologin tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Vastaanotolla käydään läpi sairaudet, lääkkeet ja suvun terveys. Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen sekä tutkii rinnat.
Papa-näyte (irtosolunäyte) suositellaan otettavaksi 5 vuoden välein ellei aikaisempien solumuutosten takia tiheämpi seuranta ole tarpeen. Seulonta-Papoja otetaan 5 vuoden välein 30-60 vuotiailta.
Kohdun ja munasarjojen ultraäänitutkimus voi olla myös oireiden takia aiheellinen, erityisesti jos on esiintynyt vuotohäiriöitä. Tarvittaessa silloin otetaan myös näyte kohdun limakalvolta.
Mammografiaa suositellaan 2 vuoden välein. Seulontatutkimuksia tehdään 2 vuoden välein 50-69 –vuotiaille.
Verenpaine ja paino voidaan mitata ja harkinnan mukaan ottaa erilaisia verikokeita sekä luuntiheystutkimus.
Hyvä muistaa!
- Käy säännöllisesti lääkärilläsi
- Papa-kontrolli 5 vuoden välein
- Käy seulontamammografioissa ja muista tutkia rintasi
- Liiku riittävästi ja hallitse painosi
- Huolehdi riittävästä vitamiinien ja hivenaineiden saannista
- Ole sosiaalinen ja nauti elämästä
